Finnish Devotionals

”Varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka. Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia, koska te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki minun kanssani armosta osalliset”(Fil.1:6-7).

Tästä näet, kuinka Paavali rakasti filippiläisiä. Suuren rakkautensa tähden häntä satutti se vaikea tilanne, jossa filippiläiset olivat parhaillaan.

Useimmat meistä alkoivat uskonelämän siinä luulossa, että emme tarvitse mitään muuta kuin Jumalan. Piste. Varmasti tiesimme, ettei meillä ollut mitään osaa eikä arpaa, kun otimme vastaan Jumalan. Hänen pelastuksensa oli vapaa lahja. Meidän piti vain uskoa ja ottaa vastaan. Sitten Kristuksen seuraaminen vaikeutui. Kun huomasimme lankeemuksemme, emme kääntyneetkään hänen puoleensa vaan omaan itseemme. Siksi Paavali vetikin yhteen opetuksensa galatalaisille näillä sanoilla: ”Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme”(Gal.5:25, kursiivi kirjoittajan) 

Psalminlaulaja Daavid muistuttaa meitä Jumalan suuruudesta keskellä ylitsekäyvien tulvavesienkin. Vedet ovat ehkä korottaneet äänensä kovaksi, mutta Jumala hallitsee kaikkea luontoa. Hän on yksin ohjaimissa.

Daavid lausuu kaikkien tulvavesien vellomien sielujen rukoukset: ”Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti. Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni. Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani”( Ps.69:2-3).

Kun Daavid sävelsi psalmejaan, hän rakensi uskoaan aina enenevällä tiedolla Jumalan suuruudesta.

”Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi… Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala”(Ps.86:8, 10).

Daavidin sanojen mukaan kaikki pelkomme häviävät Jumalamme suuruuden tuntemisessa. Hän ylistää niin monia ulottuvuuksia Herramme suuruudesta, jotta voisi rakentaa meidän uskoamme.

Usko on käsky, ja Jumala vastaa niille, jotka harjoittavat sitä. Useimmat vastaanottamamme todistukset sisältävät tämän totuuden.  Joka kerta, kun uskova harjoitti Jumalan Sanan totuutta, Jeesus tuli hänen luokseen. Hänen palveleva Henkensä toi heille lohdutuksen ja uudisti heidän voimansa pimeänä hetkenä.

Ei tietenkään ole aina helppoa harjoittaa uskoa, kun meihin sattuu. Usein meiltä puuttuu voimaa, kun kipu käy meidän ylitsemme. Sellaisina aikoina uskovat saattavat antaa Jumalan lupauksien livahtaa ohitsensa.

Meidän pitää valita, elämmekö elämämme täynnä huolta ja pelkoa vai luotammeko Jumalaan. Jos antaudumme huolen valtaan yhdestä asiasta joka päivä, olemme seuraavana huolissamme kahdesta. Lyhyesti sanottuna, pelkomme tulevat kasaantuen kuin vaikeuksien aallot.  Sitten, jos emme ota kiinni pelkojamme, meidän huolekas mielemme jatkaa pohjattomaan kuiluun.

Apostoli Paavali oli peloton mies. Miten hänellä saattoi olla sellainen luottamus ja ilo kaikkien vaikeuksien, epävarmuuden ja vastustuksen keskellä? Kuinka me voisimme löytää ne siinä ajassa, jossa nyt elämme?

Kun sinä kärsit toisten kipujen takia, Jumala tuo sinulle ilon! Monet ihmiset kärsivät kipua jonkin asian takia, menetetyn työpaikan, hämmentyneen tai lannistuneen aviopuolison, jäytävän sairauden, lähimmäisen köyhyyden takia.

Kun Jeesus avaa silmämme näkemään ihmiset hänen tavallaan, emme voi enää istua hiljaa. Kivuliaat sieluthan kulkevat päämäärättömästi elämän läpi kaikkialla ympärillämme. Myötätunto kadotettuja kohtaan kulkee käsi kädessä tyytyväisyyden kanssa.

Rukoillessaan kuningas Daavid tarttui tähän totuuteen: “Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni” (Ps.69:15). Ei ole epätavallista, että uskovatkin joutuvat kohtaamaan vaikeuksia, jotka nousevat kuin tulvavesi.  Me voimme Daavidin tavoin askaroida Jumalan Sanan kanssa, rukoilla uskollisina ja antautuneina Herralle ja silti kokea pelon aaltojen käyvän ylitsemme.

Työllämme on internetsivusto, johon saamme viestejä uskovilta kaikkialta maailmasta. Nyt juuri uskovat eri kansoista kirjoittavat meille samasta asiasta: Pelko on saamassa valtaa. Niin kuin Raamattu ennustaa, Jumala järkyttää kaiken, mikä voi järkkyä. On vaikea kuvitella, että tämä kaikki uhkaava tapahtuisi.

Kaiken keskellä ahdistus leviää, eivätkä kristityt ole sille immuuneja. Monet kirjoittavat suurista myrskyistä elämässään: taloudellisesta taakasta, masennuksesta, surusta. Jotkut ovat täysin maahan painettuja. Vaikeuksille ei näytä tulevan loppua.