Viimeaikaiset tutkimukset ovat ennustaneet, että vuoteen 2020 mennessä islamista tulee Norjan ja kaikkien Skandinavian maiden pääuskonto. Jos tämä on totta, saamme nähdä Norjan valtion uskonnon vaihtuvan islamiksi muutaman vuoden kuluttua. Se on tapahtunut jokaisessa maassa, johon islaminuskoiset ovat saaneet maaperää.
”Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? (Room.2:4).
Mitä Paavali tarkoittaa sanoessaan, että tämä henkilö halveksii Kristuksen hyvyyttä? Tässä käytetty sana halveksii tarkoittaa, ”hän ei ajattele sen olevan mahdollista”. Toisin sanoen tämä uskova sanoi: ”Sellainen armo ja anteeksiantamus eivät ole mahdollisia. En voi kuvitella sitä.” Se ei siis sopinut hänen teologiaansa. Niinpä, vastaanottamisen sijaan hän kääntää mielensä sitä vastaan.
Katsoiko kuningas Matt.8:23- 35:n vertauksessa palvelijansa syntiä läpi sormien? Jättikö hän palvelijan velan huomiotta ja antoiko hänelle anteeksi? Ei, ei suinkaan. Tosiasia on, että antaessaan hänelle anteeksi kuningas laittoi hänen kannettavakseen suuren taakan, vastuun, joka oli ehkäpä suurempi kuin hänen velkansa. Palvelija tosiaan oli velkaa isännälleen enemmän kuin ennen. Miten niin? Hän oli velvollinen antamaan anteeksi toisille ja rakastamaan heitä, aivan niin kuin kuningas oli tehnyt hänelle.
Jeesus kertoi vertauksen Matteuksen evankeliumin luvussa 18: 23- 35 näyttääkseen meille esimerkin luotettavasta, lahjakkaasta palvelijasta, joka yhtäkkiä osoittautuikin kaikkien velkojien petturiksi. Hän on mies, joka ei ansaitse mitään, täynnä väärää motiivia, ei ollenkaan säälin arvoinen. Kuitenkin hänen isäntänsä antaa hänelle vapaasti anteeksi, niin kuin Jeesus teki sinulle ja minulle.
Kun herätys puhkesi Jerusalemissa, enkeli puhui apostoli Filippukselle käskien tätä mennä Gassan erämaahan, jossa hän kohtaisi vaunuissa ajavan etiopialaisen diplomaatin. Filippus löysikin miehen lukemassa ääneen Jesajan kirjaa. Niinpä hän kysyi tältä virkamieheltä: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?" (Ap.t.8:30).
"Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri” (Joh.15:1).
Kun Jeesus viittaa itseensä ”totisena” viinipuuna, Hän puhuu enemmästä kuin tarkasta tiedosta. ”Totinen” tässä on samassa merkityksessä kuin fraasissa ”tosi ystävä”, mikä tarkoittaa todellista, aitoa, autenttista, käsillä olevaa todella sinua tukevaa.
Ei ole olemassa parempaa esimerkkiä siitä, miten Jumala liikkuu kaupungissa kuin kertomus Ap.t.11:20- 21:ssä: ”Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta. Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen”(Ap.t.11:20 -21).
Markuksen evankeliumin 8. luvussa Jeesus jälleen kerran ruokki ihmisjoukon. Tällä kertaa neljätuhatta ihmistä vain seitsemällä leivällä ja muutamalla kalalla. Taaskin opetuslapset keräsivät useita korillisia tähteitä (ks. Mark.8:5-8). Kristus kuitenkin mietti, että opetuslapset eivät ottaneet vastaan Hänen ihmeitä tekevää voimaansa. Niinpä Hän kysyi heiltä: "Onko teidän sydämenne paatunut? (Mark.8:17).
Jumala sanoi Israelille: “Te ette uskoneet minua, kun sanoin, ettei teillä ole mitään pelättävää, että minä sodin teidän puolestanne. Te unohditte täysin, että olin kantanut teitä niin kuin lasta ja huolehtinut teistä. Ette koskaan luottaneet minuun, vaikka kuljin edellänne, annoin teille pilven suojaamaan teitä hehkuvalta auringolta, tulen yöllä valaisemaan tietänne ja viemään teidät perille pimeässä yössä. Sen sijaan te ilmaisitte ääneen epäilynne, halvensitte minua ja teitte minusta valehtelijan”(ks.5 Moos.1:27- 35).
Muistat ehkä Vanhan Testamentin kertomuksen israelilaisten vakoilijoista, jotka lähetettiin tarkkailemaan Luvattua Maata. He tulivat takaisin sanoen: ”Kyllä, se on maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Se on myös täynnä jättiläisiä ja muurein suojattuja kaupunkeja. Me emme mahda heille mitään. Heihin nähden me olimme pelkkiä heinäsirkkoja”(ks.4 Moos.13).
No, eiväthän nämä miehet syyttäneet Jumalaa. Eivät he sanoneet: ”Jumala ei pysty. Hän ei ole tarpeeksi vahva”. Sen sijaan he keskittyivät itseensä sanoen: ”Me emme pysty, olemme niin kuin pieniä itikoita vihollistemme silmissä”.